Historian havinaa

 

Loviisan apteekkiin kytkeytyviä tapahtumia ennen vuotta 1754

Menneiden aikojen sodat ovat suuresti ja ratkaisevasti vaikuttaneet apteekkien olemassaoloon yleisesti ja Loviisan apteekin syntyyn erityisesti. Siksi on syytä ensisijaisesti muistaa suuri pohjan sota, joka päättyi Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721 sekä hattujen sota, joka päättyi Turun rauhaan vuonna 1743.

Apteekin tulo Loviisaan on tätä taustaa vasten erikoinen tapaus, jota ei ole täysin selvitetty. Aikaisemmin on Loviisan apteekin alku sijoitettu Porvooseen, sittemmin Haminaan. Vuonna 1982 on ilmestynyt parikin teosta (Peldàn: Kaksi rasiaa, Nokela: Apteekkiemme aarteita), joiden perusteella juurien voitaneen katsoa johtavan vieläkin kauemmaksi. Näin kuljetaan Nevanlinnan, Viipurin, Haminan ja Porvoon kautta Loviisaan. Näiden kaupunkien apteekkareilla ollut jotain yhteistä.

 

Viipuriin kaksi apteekkia

Varmuudella tiedetään kuitenkin, että venäläisten vuonna 1703 valloitettua Nevanlinnan apteekkari Conrad Hasselbeck-Brandes pakeni Viipuriin ja perusti sinne uuden apteekin nimeltä "Skansen" anomatta siihen oikeutta. Apteekkari Thomas Alphusius, joka v.1689 oli saanut apteekkioikeudet Viipuriin, valitti asiasta viitaten yksinoikeuteensa. Collegium medicum myönsi Alphusiuksen olevan oikeassa, mutta otti samalla huomioon sen, että kuninkaan ja valtakunnan vihollinen oli karkottanut Hasselbeck-Brandesin hänen kotikaupungistaan. Tästä syystä mainittua apteekkaria vain ystävällisesti kehotettiin muuttamaan joko Porvooseen tai Helsinkiin. Hasselbeck-Brandes jäi kuitenkin Viipuriin.

Apteekkarien riidellessä oikeuksistaan lähestyivät isonvihan ukkospilvet. Vuonna 1710 valloittivat venäläiset sekä Käkisalmen että Viipurin. Myöhemmin tiedetään Viipurissa 1720-luvulla toimineen yhden apteekin. Tämän omisti apteekkari Bernhard Christian Paris, joka oli naimisissa Hasselbeck-Brandesin tyttären kanssa. Eräitten lähteiden mukaan Paris lienee perustanut Haminaan lääkekaapin, joka siten olisi sikäläisen apteekin alku. Apteekkari Henning Rothfeldt sai 29. päivänä huhtikuuta vuonna 1732 Haminan apteekkioikeudet.

Leskelle apteekkioikeudet

Kuollessaan vuonna 1740 apteekkari Rothfeldt oli naimisissa Helena Parmenten kanssa, joka jatkossa esittää huomattavaa osaa apteekkiasiassa. Leski meni naimisiin proviisorinsa Johan Ludovic Elfenbeinin kanssa, josta tuli Haminan apteekin uusi omistaja. Hänen täytyi kuitenkin jättää kaupunkinsa ja omaisuutensa ylipäällikkö Levenhaubtin annettua käskyn vetäytymisestä, kaupungin polttamisesta ja linnoituksen räjäyttämisestä 28. päivänä kesäkuuta 1742.

 

Elfenbein kuoli matkalla Tukholmaan ja leski Helena sai 17. päivänä lokakuuta 1745 apteekkioikeudet Porvooseen, kuitenkin vain kymmeneksi vuodeksi. Hän meni naimisiin kolmannen kerran, nyt proviisori Johan David Schönin kanssa, jolle oikeudet siirrettiin. Schön oli aikaisemmin toiminut Tukholmassa Cronan apteekissa ja tämän nimen hän antoi vasta perustamalleen Porvoon apteekille. Schön kuoli kuitenkin jo vuonna 1750 ja apteekin osti apteekkari Gustaf Åberg, jonka privilegiokirja on päivätty 24. päivänä syyskuuta 1750.

Åberg lienee uskonut saaneensa apteekkioikeudet Porvooseen. Hän hankki kaupungista talon tontteineen ja perusti sinne suuren ajanmukaisen apteekin. Hänen on täytynyt melkoisesti hämmästyä, kun vuonna 1752 otettiin esille kysymys apteekin muuttamisesta Loviisaan ja tästä annettiin uusi lopullinen määräys vuonna 1753. Kymenkartanon läänin maaherra Henric Frede lienee Gabriel Nikanderin mukaan ollut tässä asiassa johtavana voimana. Haminan tapulikaupungin oikeuksien siirto Loviisalle ja siellä suoritettavat suuret rakennus- ja linnoitustyöt lienevät olleet syynä maaherran toimintaan.

Suomen ensimmäinen apteekkimerkki

Ruotsin ja Suomen lääkintälaitoksen historiassa, 1663–1812 III, Helsinki 1893 toteaa Hjelt: "mainittakoon että Gustaf Åberg, joka joutui muuttamaan Loviisaan, perusti sinne Kruunu-apteekin tiettävästi ainoan suomalaisen apteekin omine merkkeineen. Vasta vuonna 1799 hän luovutti apteekin pojalleen Anders Fredrik Åbergille." Loviisan matkailuoppaassa vuodelta 1910 olevasta ilmoituksesta käy myös ilmi, että Loviisan apteekki on toiminut myös aikanaan kaupungin ensimmäisenä autojen bensiiniasemana.

Kaikki kuvat Loviisan Kaupungin museon kokoelmasta.

Loviisan kaupunginmuseo

Puistokatu 2, 07900 Loviisa

Lisätiedot kuvaajasta ja kuvan omistajasta saat klikkaamalla kuvaa.