Flunssan oireet ja hoito

Flunssan oireita aiheuttavat sadat erilaiset virukset, joista yleisimpiä ovat rinovirukset. Vilustuminen ei aiheuta flunssaa, vaan on aina seurausta virustartunnasta. Virukset leviävät pisaratartuntana flunssapotilaan yskiessä ja aivastellessa, kosketustartuntana käsien kautta tai eritteisten tavaroiden välityksellä. Nuhaeritteet sisältävät paljon viruksia ja tartuttavuus onkin pahimmillaan taudin alussa. Potilaalla voi olla samaan aikaan kahden tai useamminkin viruksen alatyyppejä tai bakteeri ja virus yhtä aikaa. Tällöin oireetkin ovat usein tavallista ankarammat.

Flunssan oireet

Alkuoireina esiintyy yleensä kurkkukipua, nenän kirvelyä ja tukkoisuutta. Tyypillisiä oireita ovat myös nuha ja yskä. Eri puolilla kehoa on kolotuksia, ja varsinkin lapsilla kuume voi nousta korkeallekin, yli 38,5 asteeseen. Myöhemmässä vaiheessa tulee nuhaa ja yskää. Äänen käheys johtuu kurkunpään tulehtumisesta. Oireet kestävät keskimäärin 10 vuorokaudesta kolmeen viikkoon riippumatta siitä, hoitaako oireita vai ei ja aiheuttajaviruksesta ja sairastuneen vastustuskyvystä.

Flunssan itsehoito aikuisella

Yleisoireita voidaan lievittää tulehduskipulääkkeillä (ibuprofeeni, asetyylisalisyylihappo, ketoprofeeni) ja kuumetta alentavilla kipulääkkeillä (parasetamoli) tai erilaisilla kipulääkeyhdistelmillä. Kuume- ja kipulääkkeet auttavat laskemaan kuumetta, ja ne lievittävät kurkkukipua ja kolotusta. Kurkkukivun lievitykseen auttavat myös nielua paikallisesti puuduttavat ja antiseptiset kurkkutabletit. Antibiooteista ei ole hyötyä. Koska tavallinen nuhakuume on viruksen aiheuttama, eivät antibiootit eivät tehoa viruksiin.

Tukkoiseen nenään auttavat avaavat suihkeet, joita ei kuitenkaan pidä käyttää yhtäjaksoisesti pitkiä aikoja eli aikuisilla ei yli 10 vuorokautta kauempaa. Aikuisille lääkkeetön vaihtoehto tukkoisen nenän avaamiseksi on nenänhuuhtelukannu, jonka käyttö vaatii opettelua, mutta on helppoa ja miellyttävää oikealla tekniikalla. Suolaliuoksia on saatavana myös nenäsuihkeina ja tippoina.

Flunssan oireita ja kestoa lievittämään voidaan käyttää myös riittävästi sinkkiä sisältäviä imeskelytabletteja, jotka vaikuttavat nielussa. Imeskelytabletit sisältävät sinkkiä asetaattisuolana eli sinkkiasetaattina. Sinkki tehoaa parhaiten heti ensioireisiin otettuna, viimeistään vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta. Suositeltava sinkin annostelu on noin 60–75 milligrammaa vuorokaudessa.

Yskänlääkkeitä voi kokeilla, jos yskä vaikeuttaa nukahtamista. Yskänlääkkeet ovat kuitenkin oirelääkkeitä, eivätkä nopeuta taudista toipumista. Äänen käheyteen auttaa parhaiten puhumisen välttäminen. Hiljaisella äänellä puhuminen rasittaa äänihuulia vähemmän kuin kuiskaaminen. Liman irtoamista hengitysteistä voi edistää höyryhengityksen avulla.

Kuumeisena on huolehdittava riittävästä juomisesta, ettei elimistö pääse kuivumaan. Kevyt liikkuminen ja työskentely ei ole haitaksi, mutta kovempaa ruumiillista ponnistelua tulee varoa. Kuntoliikunnan voi aloittaa kun yleisoireet ovat ohi.

Tavallinen flunssa vaatii harvoin lääkärin hoitoa. Jos aikuiselle nousee korkea kuume, uupumus on voimakasta ja hengitys on raskasta, kannattaa käydä varmistamassa, ettei kyseessä ole alkava keuhkokuume. Jos oireet ovat jo paranemassa, mutta alkavat uudelleen parin viikon kuluessa, on varmistettava, ettei kyseessä ole bakteerin aiheuttama jälkitauti, esimerkiksi keuhkokuume tai poskiontelotulehdus. On myös hyvä varmistua, ettei kyseessä ole COVID-19. Tämän voi testata itse kotona suoritettavalla kotitestilläkin.

Oireita, joiden takia on syytä hakeutua lääkäriin ovat, mm. yli 38 asteen kuume 3-5 päivää ja siihen liittyvä kova tai jatkuva yskä, hengitysvaikeudet, kipu tai paineen tunne rintakehällä, voimakas tai jatkuva oksentelu, huimaus, sekavuus tai äkillisesti alkava päänsärky. Lisäksi lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kuume lievittyy, mutta alkaa uudelleen voimakkaampana tai tulee jälkitautioireita, kuten korvakipu ja paineen tunne poskionteloissa.

Flunssan itsehoito lapsella

Yleisoireita voidaan lievittää tulehduskipulääkkeillä (ibuprofeeni) ja kuumetta alentavilla kipulääkkeillä (parasetamoli). Lapsille sopivat flunssanhoitotuotteet valitaan iän tai painon perusteella. Yli kolmikuiselle lapselle voi antaa parasetamolia ja yli puolivuotiaalle myös tulehduskipulääkkeitä. Lääkkeen ohjeet ja annostus on hyvä tarkistaa, jotta lapsi saa lääkettä varmasti ikäänsä ja painoonsa nähden oikean määrän.

Pienet lapset eivät osaa niistää ja tästä johtuen liman kulkeutuminen nieluun aiheuttaa yskimistä varsinkin yöllä. Lima tukkii sieraimet ja hengitys häiriintyy. Tukkoista nenää voidaan helpottaa keittosuolatipoilla ja – sumutteilla ja jos lapsi on hyvin räkäinen, nenäimurilla. Liiallinen nenän imurointi voi toisaalta ärsyttää nenän limakalvoja ja lisätä limaisuutta. Verisuonia supistavia lääkeaineita sisältäviä tippoja ja sumutteita voidaan käyttää enintään 5 vuorokauden ajan. Niitä ei kuitenkaan suositella alle 1-vuotiaille. Osa nenäsumutteista sopii lisäksi vain yli 10-vuotiaille. Myös pään kohottaminen vuoteessa tyynyjen avulla helpottaa hengittämistä.

Lapsille ei suositella yskänlääkkeitä, sillä niiden teho on heikko. Useat yskänlääkkeet vaikuttavat keskushermostoon ja voivat aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, aistiharhoja ja jopa tajunnan häiriöitä. Yskä voi jatkua 10 vuorokaudesta jopa kolmeen viikkoon ilman, että se vaatisi antibioottihoitoa. Hunajan suuri sokeripitoisuus rauhoittaa yskänrefleksiä nielussa ja sitä voidaankin käyttää tilapäisesti yli 1-vuotiaille lapsille esimerkiksi iltaisin (2 teelusikallista) yskää rauhoittamaan.

Kuumeisen lapsen riittävästä nesteytyksestä on huolehdittava. Etenkin imeväisille elimistön kuivuminen voi olla kohtalokasta. Sopivia nesteitä ovat esimerkiksi vesi ja laimea mehu.

Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos flunssaa sairastavan lapsen yleistila on alentunut, lapsella on korkea kuume tai jos lapsen hengitys on ponnistavaa, pinnallista ja vinkuvaa. Tarvittaessa kuumeisessa kurkkukivussa on syytä varmistaa, ettei lapsella ole streptokokkiangiinaa.

Myös lapsen pitkittynyt yskä voi vaatia lääkärikäyntiä. Jos yskä on jatkunut 4–6 viikkoa, riippuu tutkimusten tarpeellisuus muista samanaikaisista oireista. Kun yskä on jatkunut yli 6 viikkoa, puhutaan kroonisesta yskästä, jolloin syy on pyrittävä selvittämään.

Flunssan ennaltaehkäisy

Käsihygienia kannattaa tehostaa etenkin, kun on ollut kontaktissa ihmisiin ja välttää kättelyä. Käsien pesu onkin tehokkain ennaltaehkäisykeino. Lapsilla myös lelujen pesu ehkäisee viruksen leviämistä. Aivastelu ja yskiminen paperinenäliinaan tai hihan tyveen ehkäisee myös virusten leviämistä ja nämä kannattaa opettaa lapsellekin.

Terveyskirjasto.fi: Nuhakuume,flunssa
Käypähoito.fi:Itselääkitys

Flunssan oireet

Flunssan itsehoito aikuisella

Flunssan itsehoito lapsella

Flunssan ennaltaehkäisy

Lähteet

Kuivat silmät