Kuivat silmät
Silmien vetistys ulkona pakkasessa ja sieltä sisälle tullessa on tuttua monelle. Usein kyseessä on silmien kuivuminen, joka olisi hoidettavissa. Kuivasilmäisyys johtuu siitä, että kyynelnesteen eritys on vähentynyt tai sen koostumus muuttunut niin, ettei silmän pinta pysy kosteana räpäytysten välillä. Kirvely, rähmiminen, roskan tuntu ja vetistäminen saattavat kaikki johtua silmien kuivumisesta. Kuivumisesta voi myös seurata toistuvia silmätulehduksia. Kuivasilmäisyyttä tuovat mukanaan monet sairaudet, kuten sidekudossairaudet, diabetes ja reumasairaudet sekä allergiat ja lääkitykset.
Kuivasilmäisyys on erittäin yleinen oire ja siihen vaikuttavat muun muassa hormonaaliset tekijät ja ikä. Kyynelnestettä erittyy iän myötä vähemmän ja naisilla kuivasilmäisyys on yleisempää kuin miehillä. Keskittyminen esimerkiksi lukemiseen, tv:n katseluun tai atk-työskentelyyn vähentää silmien räpyttelyä ja saa silmät kuivumaan. Kuivasilmäisyyttä voivat aiheuttaa myös perussairaudet, elimistön nestevajaus ja elinympäristön tekijät, kuten aurinko, tuuli, kuiva sisä- tai ulkoilma, pöly ja savu. Silmien kuivumista aiheuttavia lääkkeitä ovat muun muassa beetasalpaajat, estrogeeni, isotretinoiini (aknelääke), antihistamiinit, monet psyyken- ja silmänpainelääkkeet sekä nesteenpoisto- ja unilääkkeet.
Normaalitilanteessa silmien räpyttely levittää kyynelnestettä silmän pintaan ja saa silmät tuntumaan miellyttäviltä. Vähäisestä kyynelnesteen erityksestä johtuen silmiä polttelee ja kirvelee, aivan kuin niissä olisi hiekkaa. Silmät voivat tuntua myös valonaroilta ja väsyneiltä. Silmien räpyttely voi tässä tilanteessa jopa pahentaa oireita, koska silmäluomen sisäpinnan ja silmän välille muodostuu kitkaa.
Toinen kuivasilmäisyyden muoto on vuotavat silmät. Silmäluomien reunoissa sijaitsevien, öljymäistä voitelevaa nestettä tuottavien rauhasten toiminta on häiriintynyt, jolloin kyynelnesteen laatu jää heikoksi eikä se pysy silmän pinnalla.
Kuivasilmäisyyden hoidon kulmakivenä on oireenmukainen hoito silmiä kosteuttavilla silmätipoilla ja geeleillä sekä oireita pahentavien tekijöiden välttäminen mahdollisuuksien mukaan. Tippoja tulee usein käyttää vähintään 4–6 kertaa vuorokaudessa kuukauden ajan, sen jälkeen tarpeen mukaan. Yöksi kannattaa valita pitempivaikutteinen geeli tai silmävoide, varsinkin, jos oireet ovat aamulla hankalimmat. Itselle sopivimman tuotteen löytää kokeilemalla.
Apteekista on saatavilla ilman reseptiä erilaisia kosteuttavia ja/tai voitelevia silmätippoja. Pulloissa olevien silmätippojen säilyvyys avattuna vaihtelee 4 viikosta 12 kuukauteen. Kerta-annospipetit eivät sisällä säilöntäaineita ja sopivat herkkäsilmäisillekin sekä pitkäaikaiskäyttöön. Piilolinssien käyttäjien tulisi valita tippa, joka ei sisällä säilöntäaineena bentsalkoniumkloridia, koska se pilaa piilolinssit tekemällä ne sameiksi. Kuivasilmäisyys saa silmät punoittamaan, mutta punoittaviin silmille tarkoitetut silmätipat eivät poista silmien kuivuutta.
Vuotavista silmistä kärsivän kannattaa valita liposomeja (rasva-aineita) sisältävä tippa. Liposomit korjaavat kyynelnesteen rakennetta ja kostuttavat silmän pintaa. Silmät rauhoittuvat ja liiallinen kyynelnesteen tuotanto lakkaa.
Keskittymistä vaativissa tehtävissä kuivasilmäisyyden oireita voidaan lievittää lepuuttamalla silmiä ja räpyttelemällä niitä tietoisesti ja usein. Silmien hankaaminen pahentaa oireita. Kuivista silmistä kärsivän kannatta laittaa kosteuttavia tippoja jo ennaltaehkäisevästi, kun on tiedossa silmille haastavia olosuhteita (esimerkiksi tuulinen sää, saunominen, atk-työskentely tai tv:n katsominen).
Sairaudesta tai lääkkeistä johtuvasta kuivasilmäisyydestä kannattaa keskustella lääkärin kanssa hoitosuunnitelman laatimiseksi. Elinympäristöstä johtuvaa kuivasilmäisyyttä helpottaa oireita aiheuttavien tekijöiden välttäminen tai poistaminen mahdollisuuksien mukaan.