Nesteytys
Riittävä nesteen saanti on aineenvaihdunnalle ja elimistön toiminnalle välttämätöntä. Veden ja elektrolyyttien perustarve johtuu niiden jatkuvasta normaalista menetyksestä. Vettä tarvitaan lämmönsäätelyyn, ruoansulatukseen sekä ravintoaineiden imeytymiseen että kuljettamiseen kehossa. Lisäksi kuona-aineiden poistamiseen tarvitaan riittävästi nestettä. Ikä ja kehon koostumus vaikuttavat paljon veden osuuteen painosta. Vastasyntyneen kehossa vettä on noin 75 prosenttia, aikuisella noin 60 prosenttia ja ikääntyneellä noin puolet kehon painosta. Koska ikääntyneillä on kehossa vähemmän vettä ja janon tunne on usein heikentynyt, nestevajaus saattaa tulla nopeammin kuin nuoremmilla, ja johtaa komplikaatioihin, kuten verenpaineen laskuun ja kaatumisiin. Tietyt lääkkeet saattavat vielä lisätä nesteen tarvetta.
Nestehukka voi helposti tulla helteillä ja urheillessa. Liian vähäinen juominen voi johtaa kuivumiseen. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei liiallinenkaan juominen ole terveellistä. Oikeanlaisen nestetasapainon voi tunnistaa virtsan määrästä ja väristä ja janontunteesta. Jos virtsa on tavallista tummempaa ja tarvetta vessavierailuille tuntuu olevan harvemmin kuin yleensä, on juonut liian vähän vettä. Normaalitilanteessa jano kertoo, kun on aika juoda, mutta helteellä se on myöhäinen merkki nesteytyksen tarpeesta. Kesähelteellä virtsamäärien pienentyminen on siten ensimmäinen oire alkavasta nestevajeesta ja juomisen tarpeesta. Janon tunne tulee vasta myöhemmin, joten yhdessä nämä ovat merkki selvästä vesivajeesta, joka kannattaa korjata viipymättä. Jos kesähelteellä virtsaamisen tarve on pitkään poissa, on korkea aika juoda jotakin. Kun juominen käynnistää luontaisen virtsanerityksen, nestevaje on korjaantunut. Hikoilun loppuminen on jo huolestuttava nestehukan merkki. Kovilla helteillä kannattaa siis pitää vesipullo jatkuvasti käsillä.
Ihmisen on tärkeä juoda riittävästi ja tarvittavan nesteen määrä on yksilöllistä. Ihminen tarvitsee tavallisesti noin 1,5–2 litraa vettä päivässä, mutta hikoillessa keho kaipaa runsaampaa nesteytystä. Hien mukana keho menettää nesteiden lisäksi jonkin verran myös suolaa, joten siksi vissy on hyvä juomavaihtoehto. Pöydälle voi myös varata kannullisen vettä tai mehua, joka pitää olla iltaan mennessä juotu. Lisäksi jokaisella ruokailulla pitäisi muistaa jouda esimerkiksi vettä. Juomien lisäksi nestettä on myös ruoka-aineissa. Mitä kuivempaa ruokaa syö, sitä enemmän pitää juoda. Nesteiden nauttiminen olisi hyvä painottaa aamupäivään ja päivään, sillä nesteiden juominen ennen nukkumaanmenoa lisää virtsaneritystä yöllä.
Voimakas hikoilu pienentää ihon kautta elimistön suolavarastoja. Neste- ja suolatasapaino pysyvät kunnossa, kun korvaa kehosta haihtuneen nesteen nauttimalla juomaa, jossa on mukana elektrolyyttejä, joten voimakkaasti hikoillessa voi olla hyvä juoda välillä myös kivennäisvettä. Lisäksi nesteytystä voi tehostaa elektrolyyttiliuoksella, joka nopeuttaa elimistön palautumista rasituksesta. Elektrolyyttejä sisältävän liuoksen avulla vesi imeytyy 2–3 kertaa tehokkaammin kehoon, kuin pelkästään vettä nautittaessa. Elektrolyyttiliuokset sopivat rankan urheilun tai muun runsaan hikoilun kuten kuumeen, helteen tai ripulin aiheuttamaan nestevajaukseen.
Liiallinen juominen ikään kuin vain varmuuden vuoksi voi johtaa veden liialliseen kertymiseen. Pitkäkestoinen, tavallista runsaampi puhtaan veden juominen voi altistaa suolan vajaukselle eli hyponatremialle. Liian alhaisella natriumpitoisuudella voi olla kohtalokkaita seurauksia, joten tämän estämiseksi on hyvä korvata osa puhtaasta vedestä natriumia sisältävillä juomilla, kuten kivennäisvesillä tai elektrolyyttitasapainoa korjaavilla valmisteilla.